Monipuolinen sähköntuotanto on seinäjokisten eduksi

On hetkiä, jolloin sähköntuotantolaitoksella kannattaa painaa off-nappia. Omavaraisuus sähköntuotannossa ei nimittäin ole aina taloudellisin ratkaisu, kun halutaan saada asiakkaille mahdollisimman halpaa sähköä.

– Joskus on paikallaan seisottaa omia laitoksia, jos samaan aikaan sähköä saa ostettua markkinoilta huokeammalla, sähköenergiayksikön johtaja Kari Roos Seinäjoen Energialta sanoo.

Seinäjoen Energia omistaa osan EPV Energiasta, jossa on lisäksemme osakkaana parisenkymmentä energiayhtiötä ympäri Suomen.

– On selvää, että pienenä toimijana me emme yksin pystyisi toteuttamaan hankkeita, joita monipuolinen operointi sähkömarkkinalla vaatii, mutta yhdessä EPV Energian kanssa tähän tavoitteeseen päästään, Roos sanoo.

Yhteishankkeista esimerkkinä voi mainita tuulivoimapuistot ja uusimpana Lapuan Heininevan aurinkopuiston. Yhteistyön myötä mahdollistuu myös osuus ydinvoimasta – Seinäjoen Energian tuskin kannattaisi rakentaa omaa ydinvoimalaa.

---

”Meillä on omaa tuotantoa enemmän kuin asiakkaamme tarvitsevat.”

---

Kaikki kiertää markkinoiden kautta

Kaikki sähkö, myös Seinäjoen Energian itse tuottama, menee aina ensin sähkömarkkinoille.

– Meillä on omaa tuotantoa enemmän kuin mitä asiakkaamme tarvitsevat. Tavallisesti myymme ylijäämän markkinoille. Nyt on tosin jo pitkään ollut tilanne, jossa markkinoilla on tarjolla halpaa sähköä. Tällöin sitä kannattaa ostaa sieltä ennemmin kuin tuottaa itse.

Kyse on tuotannon optimoinnista. Halvan markkinasähkön tilanteessa on taloudellisempaa ostaa kuin tuottaa sähköä esimerkiksi polttolaitoksella, jonka käyttökustannukset ovat suuret. Kun sähkön hinta jossain kohtaa taas on korkealla, sitä kannattaa tuottaa.

– Sähkön markkinahinta määrää, mitkä laitokset kulloinkin ovat käytössä. Tavoitteena on saada kohtuuhintaista sähköä ja myös voittoa osakkeenomistajille eli seinäjokisille, Kari Roos summaa.

Monipuolinen tuotantokokonaisuus

Mistä sähkö sitten käytännössä seinäjokisten pistokkeisiin tulee? Monelle esimerkiksi vesivoima on tuttu Kyrkösjärven ja Kalajärven vesivoimalaitoksista, mutta ne ovat lopulta vain alle neljäsosa Seinäjoen Energian vesivoimasta. Noin puolet vesivoimalla tuotetusta sähköstä on peräisin länsinaapurimme koskien kuohuista. EPV Energialla on osuus keskiruotsalaisen Indalsälven-joen vesivoimalaitoksista.

Ydinvoimalla tuotettu sähkö tulee Olkiluodon ydinvoimalasta, josta Seinäjoen Energia omistaa osuuden: EPV Voima liiketoiminnasta on Seinäjoen Energialla siivu, joka puolestaan on osakkaana Teollisuuden Voimassa. Seinäjokiset omistavat siis Olkiluodosta 0,8 %.

Tuulisähköä jauhavat myllyt sijaitsevat kuudessa eri tuulipuistossa, osa Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, osa Torniossa asti.

Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa Seinäjoen Energialla on Vaasassa, Seinäjoella, Torniossa ja Raahessa. Kyse on polttavista laitoksista, joiden kattiloissa palaa esimerkiksi turvetta ja biopolttoaineita.

– Polttavista tuotantolaitoksista on ilmastotavoitteiden vuoksi haluttu luopua. Energiatuotannon murros onkin ollut valtava viime vuosina. Polttavia laitoksia on meillä enää neljä, kun kaksi vuosikymmentä sitten tuotanto käytännössä perustui niihin. Talven kylmien pakkasjaksojen vuoksi polttavia laitoksia kuitenkin yhä tarvitaan, Kari Roos sanoo.

---

”Säästä riippuvaisiin tuotantomuotoihin liittyy epävarmuustekijöitä. Siksi tarvitaan säätövoimaa, johon Seinäjoen Energiallakin satsataan.”

---

Säätövoiman aika on nyt

Säästä riippuvaisiin tuotantomuotoihin liittyy epävarmuustekijöitä. Talvipimeällä ja tuulettomina kausina sähköstä on pulaa. Siksi tarvitaan säätövoimaa, johon Seinäjoen Energiallakin satsataan.

– Tällä hetkellä tuulivoiman kannattavuus on heikko. Kun tuulivoimaa on saatavilla yli tarpeen, sen hinta on nolla. Aurinkovoimassa puolestaan on haasteensa, kun vuoden 8 760 tunnista vain tuhannesta saadaan tehot irti. Näin tuotanto ja samalla hinnat myös vaihtelevat rajusti, saman päivänkin sisällä. Sen vuoksi tarvitaan alas- ja ylössäätyvää tehoa, säätövoimaa.

Säätövoima tarkoittaa kulutuksen mukaan säädettävää sähköntuotantoa. Säädettävyys onnistuu vesivoimalaitoksilla sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksilla, kuten Vaasassa: Vaasaan on rakennettu iso sähkökattilapatteristo, joka optimoi toimintaa vaihteluiden mukaisesti. Halpaa sähköä varastoidaan kallioluolaan.

Myös Seinäjoelle on rakennettu samoin toimiva kattila. Lisäksi Tornioon ollaan toteuttamassa omaa säätövoimahanketta.

– Seinäjoen Energialla pienenä toimijana on mahdollisuus olla mukana säätövoiman teknologisessa kehityksessä yhdessä isompaa kokonaisuutta, EPV Energian kanssa, Kari Roos toteaa.

Roos sanoo säätövoiman olevan tärkeässä roolissa jatkossakin, sillä energiamarkkinoiden ennustamattomuudelle ei näy loppua.

– Mitä monipuolisempi tuotantokokonaisuus on, sitä riskittömämpää se on.