Varautumispäivää vietetään 7.2.2026

Artikkeli

6.2.2026

Valtakunnallista Varautumispäivää vietetään lauantaina 7.2.2026. Tämän vuoden teemana on varautumistaidot. Viranomaisten ja järjestöjen yhteinen suositus on, että jokaisen kotitalouden tulisi olla varautunut vähintään 72 tunnin ajaksi mahdollisiin häiriötilanteisiin.

Varautumistaidot ovat arkisia taitoja, joiden avulla sähkökatkon, myrskyn tai muun häiriötilanteen aikana pärjää paremmin. Tällaisissa tilanteissa yhteiskunnan tarjoamat palvelut saattavat häiriintyä tai jopa keskeytyä.

Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Tämä tarkoittaa muun muassa riittävää määrää ruokaa, vettä ja lääkkeitä. On myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet, eli tietää esimerkiksi mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa. Kotitalouksien omatoiminen varautuminen tukee koko yhteiskuntaa ja ennen kaikkea lisää omaa turvallisuutta.

Kotivaran koostaminen

Jokaisen kotitalouden tulisi olla varautunut vähintään 72 tunnin ajaksi. Koosta siis itsellesi kotivara tälle ajalle.
Kotivaraan kuuluu vettä, ruokaa, lääkkeitä ja muita välttämättömyystarvikkeita kaikille asukkaille vähintään kolmeksi vuorokaudeksi. Puhdasta juomavettä tulisi olla noin kaksi litraa henkilöä kohden vuorokaudessa.
Kokoa kotivara niistä tuotteista, joita käytät muutenkin arjessasi. Täydennä varastoa sitä mukaa, kun käytät tuotteita.

Ruoan valmistaminen ilman sähköä

Jos sähköä ei ole, ruokaa voi valmistaa ulkona retkikeittimellä tai grillillä. Muista käsitellä tulta varovasti ja varaa alkusammutusvälineet lähelle.
Varaa kotiin myös huoneenlämmössä säilyvää, sellaisenaan syötävää ruokaa, joka ei vaadi kuumennusta.

Lämpimänä pysyminen

Sähkökatkon aikana koti voi kylmetä nopeasti, joten lämpö ja asuminen kannattaa keskittää yhteen huoneeseen. Pitkittyneessä sähkökatkossa voit esimerkiksi rakentaa vilteistä ja pöydästä teltan, ja nukkua siellä.
Peitä ikkunat mahdollisimman hyvin verhoilla, vilteillä tai lakanoilla ja tuo lattialle lisää mattoja.
Hyödynnä kerrospukeutumista, ja pidä sisälläkin tarvittaessa päälläsi pipo, hanskat ja kengät.

Hygieniasta huolehtiminen

Vesi- tai sähkökatkon aikana vettä ei saa laskea viemäriin. Varaa kotiin käsidesiä, desinfiointiainetta, kosteuspyyhkeitä, kertakäyttöastioita ja muovipusseja.
Hyvä hygienia on keino suojata itseä ja muita tartuntataudeilta.

Ensiavun antaminen

Jokaisella on velvollisuus auttaa omien taitojensa mukaan ensiaputilanteissa. Ensiapu alkaa pysähtymisestä, tilannearvion tekemisestä ja soittamisesta hätänumeroon 112.
Ensiapua voi opetella mm. Punaisen Ristin ensiapukursseilla.

Luotettavan tiedon hakeminen

Häiriötilanteessa sähkö- ja tietoliikenneyhteydet voivat katketa nopeasti.
Luotettavaa tietoa saa Yleltä, viranomaisten kanavista, kuntien sekä sähkö- ja vesiyhtiöiden viestinnästä.
Varmista, että kotoa löytyy paristokäyttöinen radio ja paristot. Myös varavirtalähde on hyödyllinen.

Henkinen kriisinkestävyys

Henkinen kriisinkestävyys tarkoittaa kykyä sopeutua ja toimia paineen alla vaikeissa tilanteissa.
Sitä edesauttavat itsestä huolehtiminen ja rutiinit, kuten riittävä uni, ravitseva ruokavalio ja säännöllinen liikunta.
Yhteisöllisyys ja luotettavan tiedon hankinta auttavat ylläpitämään mielen rauhallisuutta myös kriisin hetkellä.

Avun antaminen ja vastaanottaminen

Pidä huolta läheisistäsi ja tutustu esimerkiksi naapureihisi, jolloin avun pyytäminen ja tarjoaminen on helpompaa häiriötilanteissa.
Mieti, ketä sinä voisit auttaa häiriötilanteessa tai kuka voisi olla sinulle avuksi.
Yhdessä on helpompaa järjestää ruokaa, lämpöä, vettä ja tietoa hankalassa häiriötilanteessa kuin yksin.

Sisälle suojautuminen

Sisälle suojautuminen on keino suojautua säteilyltä, myrkyllisiltä kaasuilta ja savulta. Kun kuulet yleisen vaaramerkin tai saat vaaratiedotteen, siirry heti sisätiloihin ja pysy siellä.
Sulje ovet, ikkunat ja tuuletusaukot, tiivistä raot teipillä ja pysäytä koneellinen ilmanvaihto.