
Monen lähteen kaukolämpö
Kaukolämmön tuotannossa hyödynnetään lämmönlähteitä modernisti ja entistä vähäpäästöisemmin.
Kaukolämpö-nimitys johtaa hieman harhaan, sillä kaukolämpö on paikallista energiaa, lähilämpöä. Seinäjoella kaukolämmön lähteitä ovat biomassa, sähkö, teollisuudelta talteenotettava hukkalämpö, turve sekä vähäisessä määrin öljy. Uutena lämmönlähteenä palettiin on tullut mukaan puhdistettu jätevesi.
Seinäjoen Energian kaukolämpöverkkosuunnittelija Niko Nissinen sanoo, että kaukolämmöntuotannossa pyritään jatkuvasti vähentämään tuotannon päästöjä. Askeleita – tai harppauksia – tätä kohti on viime vuosina otettu useita.
– Kapernaumin uusi biopolttoaineita hyödyntävä lämpölaitos on energiatehokas, myös savukaasupesurinsa ansiosta. Poltosta syntyvästä savukaasusta saadaan energia talteen. Vanhempi biopolttokattila on muutettu turpeenpoltosta hakkeelle sopivaksi. Vuonna 2022 otettiin käyttöön uusi sähkökattila ja lämpöä
varastoiva kaukolämpöakku. Teollisuuden hukkalämpö on myös tärkeää. Meillä on hukkalämpökohteina datakeskus MinersLoop ja pakastehalli Botnia Freeze, ja uusia sopivia kartoitetaan, Nissinen luettelee.
Tavoitteena on monipuolinen kaukolämmöntuotanto, toimitusvarmuudenkin takaamiseksi.
Tavoitteena on monipuolinen kaukolämmöntuotanto, toimitusvarmuudenkin takaamiseksi. Monipuolisuus tuo turvaa esimerkiksi häiriötilanteissa. Myös päästöjen vähentämisen näkökulmasta modernit tuotantotavat ovat tervetulleita. Tuotannossa siirrytään kasvavasti polttoon perustumattomiin ratkaisuihin.
Turvettakin kaukolämmöntuotannossa vielä käytetään, mutta sen osuus on vähentynyt 19 prosenttiin. Vielä muutama vuosi sitten fossiilisten turpeen ja kivihiilen käyttö oli merkittävää.
Vuonna 2025 kaukolämmön fossiiliset hiilidioksidipäästöt olivat 90 % pienemmät kuin vuonna 2019. Niko Nissinen kertoo paitsi polttoainevalinnoilla, myös automaatiolla olevan iso rooli tuotannon päästöjen vähentämiselle.
– Automaatio säätää polttolaitoksilla jatkuvasti polttoaineen ja ilman suhdetta, jotta palamisessa päästöjen ja hyötysuhteen kannalta tilanne on optimaalinen. Automaation avulla päästään mahdollisimman matalaan palamislämpötilaan, jolloin minimoidaan saastuttavat typen oksidipäästöt.
Jäteveden hukkalämpö hyötykäyttöön
Syksystä 2025 alkaen Seinäjoen jätevedenpuhdistamolla on otettu lämpöä talteen puhdistetusta jätevedestä. Se käy tekniikkaa tuntemattomankin maalaisjärkeen, sillä jätevedet ovat aina valmiiksi lämpimiä – niiden lämmittämiseksi ei siten tarvita energiaa.
– Jätevesissä tosiaan on runsaasti lämpöenergiaa. Kun ne saapuvat jätevedenpuhdistamolle, olemassa olevaa lämpöä voidaan hyödyntää veden puhdistusprosessissa. Puhdistetusta jätevedestä käytetään nimitystä tekninen vesi, joka on vuodenajan mukaan 8–20 asteista, Niko Nissinen kertoo.
Miten puhdistettu jätevesi eli tekninen vesi sitten muuttuu kaukolämmöksi?
– Sitä varten on jätevedenpuhdistamon vieressä on lämpöpumppulaitos, jossa teknisen veden lämpö siirretään kaukolämpöverkkoon. Jokeen laskettava, puhdistettu tekninen vesi on silloin noin neliasteista.
Jäteveden lämmön talteenottolaitos tuottaa myös kaukokylmää. Kaukokylmä eli kaukojäähdytys yleistyy paraikaa kaupungeissa ympäri Suomen. Sen avulla viilennetään erityisesti julkisia tiloja, niin myös Seinäjoella.
Mikä ihmeen energia-alusta?
KAUKOLÄMPÖVERKKOA voi kuvailla termillä energia-alusta, sillä sen kautta voidaan jakaa monista eri lähteistä peräisin olevaa lämpöä. Näitä lähteitä Seinäjoella ovat biopolttoaineet (sahanpuru, kuori, metsätähdehake, kantomurske, puupelletit), sähkökattila ja teollisuuden hukkalämpö. Käytössä on myös jyrsinturve ja öljy.
KAUKOLÄMMÖSSÄ lämpöä toimitetaan kuuman veden avulla. Kaukolämpöverkko siirtää lämpöä rakennuksiin monenlaisista lämmönlähteistä, kuten ilmasta, merestä, maaperästä, voima- ja teollisuuslaitoksista ja muista rakennuksista.
KAUKOLÄMPÖ on Suomen yleisin rakennusten lämmitysmuoto. Kerrostaloista liki 90 % lämpiää kaukolämmöllä. Kaukolämpöä on ollut Suomessa 1950-luvulta alkaen. Se on pohjoismainen keksintö.


