Pienikin vesivuoto voi tulla kalliiksi

Artikkeli

Päivittäinen vartin suihku maksaa noin 450 euroa vuodessa, mutta myös ympäri vuorokauden hiljalleen tippuva hana kasvattaa kulutusta salakavalasti.

Keskivertosuomalainen kuluttaa 120 litraa vettä vuorokaudessa. Luku kertoo keskimäärän – osa meistä selviää 50 litralla, kun toinen lotraa 300 litran edestä. Eniten vettä kuluu hygieniaan eli käytännössä suihkutteluun, noin 45 % kaikesta kulutuksesta. Keittiössä käytetään 17 %, vessassa 15 % ja pyykinpesussa 15 % vedestä. Muu vedenkulutus on 7,5 %. Kaikesta käytetystä vedestä 65 % on kylmää ja 35 % lämmintä vettä.

Näin säästät vettä

Kuluuko sinulla vettä keskivertokansalaista enemmän? Tai haluatko muusta syystä kulutuksesi maltillisemmaksi? Vettä säästävä arki ei vaadi paluuta 1800-luvulle. Vähäisetkin muutokset arkitottumuksissa ovat merkityksellisiä. Veden säästö on aina paitsi taloudellisesti järkevää, suotuisaa myös ympäristön kannalta.

Vaikuttavin vedensäästöteko tapahtuu suihkussa. Suihkussa pitkään viihtyvän kannattaisi tarkastella tottumuksiaan. Lämmin vesi on kolmisen kertaa kylmää kalliimpaa – se voi olla jopa puolet kodin kaikesta energiankulutuksesta. Suihkussa vietetyn ajan lyhentäminen pienentää vedenkulutusta merkittävästi. Viidentoista minuutin suihkuttelu päivittäin maksaa vuodessa noin 450 euroa, kun viidessä minuutissa peseytyvä selviää 150 eurolla.

On hyvä kiinnittää huomiota veden turhaan valuttamiseen myös keittiössä. Jos tiskaat käsin, älä tee sitä juoksevan veden alla. Entä voitko hyödyntää keitin- ja huuhteluvesiä kasvien kastelussa? Puutarhassa voi säästää vettä keräämällä sadevettä kasteluun.

Myös vaatehuoltotottumuksia voi tarkastella. Tarvitseeko kerran pidetty pusero pesun, vai riittäisikö sille tuuletus? Pyykkikoneen myllerrykseltä säästynyt vaate myös kestää parempana pidempään.

Jos vessassa on kaksoispainikkeellinen pytty, käytä sitä oikein. Ison hädän painike holvaa vettä kaksi kertaa pientä enemmän, noin 6–9 litraa jokaisella huuhtelulla. Viisi –kuusi vessakäyntiä päivässä kuluttaa vuodessa 20 000 litraa henkeä kohti.

Vesivuodon hintalappu

Kiinteistön vesivuoto ei likikään aina ole näyttävä vesisuihku tiskikoneen letkusta tai öisin piinaava tiputtelu kylpyhuoneen hanasta. Usein vuodot ovat silmältä piilossa ja vaikeasti havaittavia. Oman vesilaskun tai vesimittarin tarkkailu auttaa huomaamaan mahdolliset vuodot. Onko lukemissa jotain poikkeavaa? Pysähtyyhän vesimittari, kun vettä ei käytetä?

Jos vuotava hana, vessan käsisuihku tai muu vesikaluste tiputtelee vettä puoli desiä minuutissa, vettä kuluu turhaan 500 litraa viikossa. Pienestäkin vesivuodosta kertyy ylimääräistä laskua. Pienen pieni, mutta tiheä
tippavuoto voi kerryttää 150 euron lisäharmin vuodessa, ja wc-pytyn jatkuva, ohkainen lorina jopa 15 000 euron laskun.

Joidenkin arvioiden mukaan joka kymmenennessä suomalaiskodissa on vuotava vesikaluste. Vuodot johtuvat usein vanhojen tiivisteiden kovettumisesta. Taloyhtiöissä tiivisteet vaihtaa huoltomies, omakotiasuja huolehtii vaihdosta itse.

Vettä säästyy:

  • lyhentämällä suihkutuokioita. Sammuta hana saippuoinnin ajaksi.
  • sammuttamalla hana hampaidenpesun ajaksi.
  • säätämällä suihkun tehoa pienemmäksi.
  • pesemällä vain täysiä pyykkikoneellisia.
  • pyykkäämällä vain tarpeeseen. Toisinaan vaate kaipaa vain tuuletusta.
  • hyödyntämällä sadevettä ja myrkyttömiä keittiövesiä kastelussa.
  • valitsemalla vettä säästävät mallit kodinkoneita uusittaessa.
  • vaihtamalla kodin hanojen suuttimet vettä säästäviin.
  • tarkkailemalla kodin vesikalusteita vuotojen varalta.
  • seuraamalla omaa vedenkulutusta niin, että mahdolliset piilovuodot havaitaan heti.