Vuoden 2025 vuosi- ja kestävyyskatsaus on julkaistu

Yleinen

Seinäjoen Energian vuoden 2025 tilinpäätös sekä vuosi- ja kestävyyskatsaus on nyt julkaistu. Seinäjoen Energian vuoden 2025 vuosi- ja kestävyyskatsaus on siirtymäkauden katsaus, joka mukailee EU:n kestävyysraportointidirektiiviä (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD).

Vuonna 2025 Seinäjoen Energia -konsernin liikevaihto oli 105,8 miljoonaa euroa ja liikevoitto 18,6 miljoonaa euroa. Energian tuotantoon investoitiin ja sijoitettiin yhteensä 15,0 miljoonaa euroa. Konsernissa työskenteli 124 henkilöä.

Seinäjoen Energian tulos oli ennakoitua parempi. Asiakashinnat pystyttiin pitämään kohtuullisina. Kaukolämmön, veden ja Seiverkot Oy:n asiakashintoihin ei tehty muutoksia. Sähköenergian toistaiseksi voimassa oleviin sähkönmyyntisopimuksiin tehtiin noin 20 prosentin määräaikainen hinnanalennus ajalle 1.6.–30.9.2025.

Vuonna 2025 Seinäjoen Energian sähköntuotannosta 52 % tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä
ja 92 % tuotannosta oli hiilidioksidivapaata.

Investointeja ja tulevaisuuden näkymiä

Vuonna 2025 merkittävimpiä investointeja olivat lähinnä ulkovalo-, kaukolämpö-, vesi- ja jätevesiverkoston laajennus- ja saneerausinvestoinnit.

Seinäjoen Energian toimitusjohtaja Vesa Hätilä kertoo, että Seinäjoen Energia tekee sähkön- ja lämmön
tuotannossa tiivistä yhteistyötä EPV Energian kanssa muun muassa tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinvoimatuotannossa. Vuoden 2025 aikana Seinäjoen Energia investoi EPV Energian toteuttamiin lämpövarasto- ja moottorivoimalaitoshankkeisiin.

Lapuan Heininevalle valmistui yli 100 000 aurinkopaneelin aurinkovoimapuisto, joka on yksi Suomen suurimmista.

Seinäjoen jätevedenpuhdistamolla valmistui työ- ja elinkeinoministeriön tuen alainen energiatehokkuushanke, joka vähentää laitoksen energiankulutusta sekä mahdollistaa hukkalämmön talteenoton ja kaukojäähdytyksen. Lähitulevaisuudessa kaukolämmön tuotanto perustuu pitkälti biomassan polttoon, sähkökattilan tuotantoon ja hukkalämpöihin.

Seiverkot jatkoi investointeja toimitusvarman sähköverkon kehittämiseksi. Joulukuussa 2025 Hannes-myrsky aiheutti sähkökatkoja eri puolella Suomea noin 180 000 kotitaloudelle. Seiverkkojen alueella viat saatiin kuitenkin korjattua nopeasti säävarman sähköverkon sekä henkilöstön ansiosta.

”Seinäjoen Energia -konsernin taloudellinen tilanne on vakaa ja tarjoaa kestävän pohjan tulevalle toiminnalle. Jatkamme määrätietoista panostamista päästöttömään ja toimintavarmaan energiantuotantoon. Tehtyjen ja tulevien investointien myötä kykenemme tarjoamaan asiakkaillemme jatkossakin kilpailukykyiset energiahinnat”, Hätilä sanoo.

Toimitusvarmuuden turvaaminen

Toimitusvarmuuteen panostetaan vuosittain ylläpitämällä, kehittämällä ja uudistamalla kaukolämpö-, sähkönsiirto- ja vesihuoltoverkostoja. Jos yllättäviä häiriöitä ilmenee, olemme valmiina reagoimaan niihin nopeasti ympäri vuorokauden. Häiriötilanteiden varalle Seinäjoen Energialla on myös ajantasaiset varautumis- ja valmiussuunnitelmat. Seinäjoki on alati kasvava kaupunki, ja olemme mukana kasvussa kehittämällä toimintaamme ja laajentamalla verkostojamme.

Vuonna 2025 Seiverkkojen toimitusvarmuus oli hyvällä tasolla: asiakas koki keskimäärin kaksi sähkökatkoa, jotka kestivät yhteensä 38 minuuttia. Toimitusvarmuus perustuu siihen, että Seiverkkojen ydintoiminnot pidetään vahvasti omissa käsissä. Toimitusvarmuutta turvaavat myös sähköverkon korkea maakaapelointiaste sekä rengasmainen sähköverkko.

Sähköverkon toimitusvarmuuteen investoidaan vuosittain ja lisäksi kunnossapito-ohjelmalla ylläpidetään verkon luotettavaa toimintaa. Seiverkot on kehittänyt sähköverkkoa määrätietoisesti siten, että vuoteen 2028 mennessä sähkönjakelun keskeytykset myrskyjen tai lumikuormien vuoksi kestävät asemakaava-alueilla enintään kuusi tuntia ja niiden ulkopuolella enintään 36 tuntia.

Vuonna 2025 kaukolämmön toimitusvarmuus oli erinomaisella tasolla – 99,998 %, mikä vastaa keskimäärin noin 11,5 minuutin keskeytystä asiakasta kohden. Korkea toimitus- ja huoltovarmuus perustuu onnistuneeseen ja monipuoliseen lämmöntuotantoon sekä kaukolämpöverkoston suunnitelmalliseen saneeraukseen ja kehittämiseen.

Vesijohtoverkoston osalta saneerauksia painotetaan erityisesti vanhempiin ja esimerkiksi vuotojen perusteella huonokuntoisiksi todettuihin vesijohtoihin. Lisäksi vesihuoltoverkostoa on rakennettu uusille tai kehitettäville kaupunkialueille.