
Hyvä suunnittelu on rakentamisen perusta
Katukuvassa näkyvät työkoneet ja työn touhussa olevat osaajat ovat näkyvin merkki sähköverkon saneerauksesta ja kehittämisestä. Jotta työmaa voidaan käynnistää, vaatii se mittavan määrän suunnittelutyötä.
Sähköverkkoyhtiö Seiverkkojen suunnittelijoiden työtä määrittää hyvin pitkälti vuoden kierto. Seuraavan vuoden työmaat ja projektit lyödään lukkoon aina edeltävänä syksynä, jolloin tehdään esisuunnittelua ja budjetointia. Niihin vaikuttaa muun muassa Seiverkkojen oma pitkän tähtäimen suunnitelma ja se, millaiset kohteet ovat esimerkiksi ikänsä ja kunnossapitotarpeiden puolesta tärkeysjärjestyksessä ensimmäisinä.
”Myös Seinäjoen kaupungin investointilista ja viranomaisvaatimukset vaikuttavat siihen, millaisia kohteita otamme kunakin vuonna työn alle. Toki vuoden mittaan tulee aina myös yllättäviä muutoksia ja lisätarpeita, joihin täytyy reagoida”, Seiverkkojen suunnittelijat Joonas Ristimäki ja Juha Rintamäki kertovat.
Osalla työmaista voidaan saneerata tai rakentaa samaan aikaan myös esimerkiksi kaukolämmön tai vesihuollon verkostoja.
”Jos kaupunki tai muut mahdolliset toimijat kaivavat katuja auki osana omia työmaitaan, pyrimme olemaan mukana myös näissä yhteiskaivuissa. Näin katuja ei tarvitse kaivaa useaan kertaan auki saneerausten tai kehitystarpeiden vuoksi”, Rintamäki kertoo.
Suunnittelua tietokoneella ja maastossa
Kun tulevat rakennus- ja saneerausprojektit ovat tiedossa, käynnistyy kohteiden varsinainen suunnittelutyö. Aivan ensiksi kohteille tehdään suunnitelmat sähköisissä järjestelmissä ja huomioidaan esimerkiksi alueella jo olemassa oleva infra, kuten verkostot ja muut rakenteet.
”Käsi kädessä tämän vaiheen kanssa kulkee maastosuunnittelu, eli laadittua suunnitelmaa käydään arvioimassa paikan päällä maastossa. Joskus apuna voidaan käyttää myös kartta- ja ilmakuvia”, Rintamäki kertoo.

Tärkeä osa suunnittelutyötä on myös tarvittavien lupien hakeminen. Kohteesta ja projektista riippuen lupia voidaan hakea esimerkiksi kaupungilta, Ely-keskukselta ja maanomistajilta, jos kyse on yksityisistä maista.
Kun suunnitelmat ja lupa-asiat ovat kunnossa, käydään lopulliset suunnitelmat vielä lävitse Seiverkkojen työnjohtajien kanssa.
”Yhteistyötä työnjohtajien kanssa tehdään myös suunnittelun aikana, sillä heiltä tulee hyviä huomioita, jotka on hyvä ottaa suunnittelussa huomioon”, Ristimäki lisää.
Tämän jälkeen varsinainen rakentaminen pääsee alkamaan. Kesä ja syksy ovat yleensä vilkkainta rakentamisen aikaa, mutta joitakin kohteita tehdään myös muina vuodenaikoina.
Entä kauanko kestää suunnittelun aloituksesta siihen, että kuokka päästään iskemään maahan?
”Pienissä kohteissa suunnitelmat saadaan valmiiksi parissa päivässä ja keskikokoisissa 1–2 viikossa. Jos kyse on suurista kokonaisuuksista, kuten isommista asuinalueista, joihin vedetään tuhansia metriä uutta kaapelia, on kyse kuukausien suunnittelusta”, Ristimäki summaa.