Tulkoon mitä vaan

Ilmastonmuutoksen myötä yleistyneet sään ääri-ilmiöt haastavat elämisen perustarpeita. Seinäjoen Energialla valmistaudutaan yhä kovempaan tuiskuun, tuuleen, pakkaseen ja helteeseen.

Sähköä säästä riippumatta

Rajut myrskyt ovat yleistyneet Suomessakin, ja ilmastomallinnusten mukaan sään ääri-ilmiöt ja niiden voimakkuus tulevat jatkossa lisääntymään. Sähkökatkot eivät kuitenkaan ole yleistyneet, vaikka myrskyjä on nykyään vuosittain, kun aikaisemmin kova myrsky koettiin kenties kerran vuosikymmenessä.

Kovilta myrskytuulilta sähköverkko on parhaiten suojassa maan alla. Ilmajohtoja vaihdetaankin maakaapeleihin kiihtyvällä vauhdilla. Kaapelointiaste on Seinäjoen Energian sähköverkkoyhtiö Seiverkkojen alueella 47–91 prosenttia, jännitetasosta riippuen.

”Maakaapelointi on yksi keino, mutta sen lisäksi teemme paljon töitä, jotta johtoalueiden reunapuusto ei tuulella kaadu johtojen päälle. Ilmajohtoja kuitenkin yhä on käytössä, etenkin haja-asutusalueella”, Seiverkkojen verkostomestari Jukka Ollila sanoo.

Tuulenpuuskien kaatamat puut eivät ole ainoa uhka ilmajohdoille.

”Talvisin myös lumi voi kertyä johtojen päälle ja katkoa niitä. Kovilla pakkasilla johdot lyhenevät, ja kiristyminen voi katkoa johtimia.”

Sähköverkon toimintavarmuutta on parannettu rakentamalla uusi sähköasema ja saneeraamalla vanhoja.

”Olemme myös lisänneet automaatiota, jotta vikatilanne voidaan rajata ja sähköt palauttaa nopeammin.”

Jukka Ollila kiittelee Seiverkkojen työntekijöitä: kun on kireä pakkanen tai hurja myrsky ja sähköt pimeänä monessa taloudessa, on apu aina lähellä. Hälytysvalmius on ympärivuorokautinen, ja vikaa lähdetään korjaamaan heti.

Kaukolämpö lämmittää, vaikka pakkanen paukkuu

Viime vuosien pakkasjaksot eivät ole horjuttaneet kaukolämmön toimintavarmuutta. Tehoreserviä riittää, laitokset ja verkosto toimivat luotettavasti myös äärimmäisissä pakkasolosuhteissa.

”Kireät pakkaset vaativat meiltä erityistä tarkkaavaisuutta, jotta kaikki toimii saumattomasti. Pitkäkestoinen pakkasjakso voi esimerkiksi aiheuttaa jäätymisriskiä biomassapolttoaineessa. Lisäksi tekniikka on kovilla, kun pakkanen kangistaa kaiken. Sääennusteita seurataan meillä tarkasti, ja niiden perusteella suunnitellaan tuotantokokonaisuutta sekä tarvittavia toimenpiteitä hyvissä ajoin”, kaukolämmön verkostopäällikkö Pasi Palomäki kertoo.

Henkilökuntaa lisätään tarvittaessa vuorotyöhön tai varallaoloon. Kaukolämmön vikapäivystys on ympärivuorokautista. Päivystäjä neuvoo ja auttaa, jos asiakkaalla ilmenee ongelmia lämmityksen kanssa.

Kaukolämmön asiakkaita Palomäki neuvoo seuraamaan ääripakkasilla varastojen ja autotallien lämpötiloja, sillä jäätymisriski on suurin juuri puolilämpimissä tiloissa.

Kaukolämpölaitteiston kunnosta vastaa taloyhtiö tai kiinteistönomistaja.

”Jos laitteiston toiminta mietityttää, meiltä voi tilata kaukolämpölaitteiden kuntotarkastuksen. Se on hyvä toteuttaa ennen kylmimpiä kelejä.”

Tulvia ja kuivuutta

Seinäjoella koettiin syksyllä 2024 poikkeuksellisen suuri sademäärä, joka rasitti hulevesi- ja viemäriverkostoa. Seinäjoen vesihuollon rakennuttajainsinööri Timo Ala-Ranta kuvaa rankkasateen äkkinäisiä vaikutuksia:

”Rankkasateiden aiheuttamissa tulvissa vettä voi päästä paikkoihin, jonne ei saisi päästä. Hulevesijärjestelmien pitäisi olla sellaisessa kunnossa, että viemäriverkosto ei kuormittuisi ylimääräisistä vuoto- tai tulvavesistä.”

Rankkasateita ei voi taikoa pois, niihin on valmistauduttava. Seinäjoen vesiliiketoiminta huoltaa, kunnossapitää, saneeraa ja seuraa pumppaamoiden toimintaa koko verkoston alueella päivittäin.
Pitkät pakkasjaksot aiheuttavat myös päänvaivaa vesihuollolle. Isot runkovesijohdot eivät usein jäädy, mutta pienemmät talo- ja runkojohdot voivat olla jäätymiselle alttiita.

Talojohtojen ja vesimittareiden jäätymisiä kiinteistöjen omistajat osaavat hoitaa varsin hyvin. Toisinaan jotain voi sattua, mutta kaikesta selvitään hyvällä yhteistyöllä, Ala-Ranta sanoo.

Suomessa ja Seinäjoella vesivarannot ovat monia muita maailmankolkkia paremmat, ja vedenkulutuksen rajoittamiseen ei ole ainakaan vielä ryhdytty. Ilmastonmuutos kuitenkin vaikuttaa myös meillä. Seinäjoella tarkkaillaan vedenottamoiden pohjavesien laatua ja pinnankorkeuksia ympärivuotisesti.

Seinäjokiset juovat pääosin pohjavettä, jonka varannot ovat hyvät. Kuivan kauden ja kovan kulutuksen aikana pohjaveden pintoja seurataan erityisen tarkasti.

Artikkeli on julkaistu Virtaa-asiakaslehden numerossa 1/2025.